Kuntouttavat asumispalvelut – tavoitteena turvallinen koti ja mielekäs arki

Vastaava ohjaaja Outi Raunetvuo-Penttilä kertoo, että taloon tulevilla asiakkailla on yleensä takanaan paljon erilaisia asumiskokeiluja ja epäonnistumisia.  Työskentely asiakkaan kanssa aloitetaan pienin askelin.

• Olemme tyytyväisiä jos onnistumme auttamaan asiakasta niin, että hän kykenee asettumaan taloksi ja arkeen saadaan pikku hiljaa hallittu runko. Perustarpeet tulevat hoidutuksi ja elämään saadaan turvallinen perusuoma.  Paria poikkeusta lukuun ottamatta asiakkaat jäävät yleensä meille.

”Kannattaa relata vähän!”

Mistä johtuu, että Metsäpurossa onnistutaan? Raunetvuo-Penttilän resepti on vanha ja toimiva: tarvitaan ammatillisuutta ja aitoa välittämistä.

• Lisäksi meillä on oirehdinnan suhteen poikkeuksellisen hyvä sietokyky. Emme vaadi ja nalkuta kaiken aikaa, koetamme pitää mielessä, että asiakkaalla on vastuu omasta elämästään. Liian kontrolloiva suhtautuminen käy koko yhteisölle raskaaksi – kannattaa relata vähän! Perusasioiden ja sääntöjen täytyy toki olla kunnossa, jos jotakin sattuu pitää olla rohkeutta ottaa asiat puheeksi.

Itsemääräämisoikeuden kunnioittaminen on asia, jota työyhteisössä pohditaan kaiken aikaa.

• Työntekijänä helposti luulemme tietävämme mikä on asiakkaalle parhaaksi. Jos emme keskustele hänen kanssaan aidosti siitä, onko tavoite realistinen ja mielekäs, ja sitoutuuko asiakas itse siihen, saamme aikaan vain yksipuolisia näennäissopimuksia, jotka eivät toimi, eikä luottamusta synny.

Konkreettisuus auttaa arjen hallinnassa

Tavoitteiden toteutumista seurataan asiakkaan kanssa usein konkreettisesti ruksilistakäytännön avulla. Hyvin masentuneen asiakkaan kohdalla listaan on esimerkiksi yhdessä hänen kanssaan mietitty minimitavoitteet: aamupalalle nouseminen, vaatteiden päälle pukeminen, yksi kävelylenkki, peseytyminen kerran viikossa, huoneen viikkosiivous.

• Listasta voi hyvin seurata miten viikot ovat sujuneet, missä kohdin vointi alkoi parantua, mikä on ollut vaikeaa ja mikä on hoitunut hienosti. On tärkeää, ettei olla vain epämääräisen mutu-tuntuman varassa.

Asiakkaiden mielenterveys- ja päihdepalvelut

Mielenterveysasioissa Metsäpuron ryhmäkoti toimii yhteistyössä Vammaisneuvolan kanssa.  Sieltä saadaan konsultaatioapua muun muassa lääkitykseen liittyvissä asioissa. Tarvittaessa Metsäpurosta on myös hyvät yhteistyösuhteet Auroran sairaalaan. Valmiit kontaktit ovat tärkeitä, sillä jos tuttua lääkäri- tai hoitajakontaktia ei ole, mielenterveyspalveluissa nostetaan kehitysvammaisten kohdalla liian helposti kädet pystyyn ja sanotaan, ettei meiltä löydy osaamista.

Yhteistyö Maunulan A-klinikan kanssa on aluillaan. Viime kesänä kaksi talon asukasta kävi klinikan järjestämän kesäkurssin. Metsäpurolaiset olisivat kovasti toivoneet kurssille jatkoa, mutta tämän vuoden kurssi on suunnattu yli 60-vuotialle, eikä siitä syystä sovellu Metsäpuron ryhmäkodin asukkaille. AA:ssa kehitysvammaisen osallistumista vaikeuttaa kognitiivinen työskentelytapa.

• Asioita voi kuitenkin visualisoida ja yksinkertaistaa. Toistoa tarvitaan paljon. Päihde- ja kehitysvammaosaamisen yhdistämisen ei pitäisi olla ylivoimainen yhtälö. Pitää vaan saada yhteistyö alkuun, toteaa Raunetvuo-Penttilä optimistisesti.