Vammaisten mielenterveyskysymykset kirvoittivat vilkasta keskustelua

30.3.2010 Vammaisten mielenterveyskysymykset tulivat vuoden 2010 alussa osaksi Vapan toimintaa. Aiheen tiimoilta järjestettiin workshop 26.3. Mielenterveyden keskusliiton Hyvän mielen galleriassa. Paikalla keskustelemassa oli reilu parikymmentä alan asiantuntijaa, mukana myös kokemusasiantuntijoita.
Tilaisuudessa sovellettiin Learning cafe –metodia, jossa osallistujat jakautuvat neljään pöytään keskustelemaan eri teemoista.

">

 

Workshopissa pohdittiin muun muassa sitä, millaiset tekijät voivat altistaa mielen särkymiselle, ja mitkä tekijät voivat vammaisten ihmisten kohdalla olla riskitekijöitä.

• Vamma itsessään koettelee psyykettä, joka päivä joutuu kohtaamaan oman erilaisuutensa. Myös palvelujen puute ja esteellisyys, vastikään vammautuminen, lapsuuden negatiiviset kokemukset, huono itsetunto ja kelpaamattomuuden tunne esimerkiksi työelämässä, voivat altistaa mielenterveysongelmille. Keskustelua nousi myös siitä, kuinka kuormittavaa on se, että joutuu koko ajan olemaan riippuvainen muista ihmisistä ja palveluista. Miten järjestää aikaa ja tilaa itselle kun avustaja on koko ajan iholla? On tärkeä olla herkkä omille tuntemuksilleen. Vammaisen ihmisen ei esimerkiksi tarvitse aina olla ”kiltti” kaikille, on oikeus olla huonotuulinen siinä missä muidenkin, Vammaisfoorumin pääsihteeri Pirkko Mahlamäki summaa keskustelua.

 

Kenen vastuulla?

 

Toinen keskusteluteema oli yhteistyö ja uudet ideat, kenen pitäisi ottaa vastuuta vammaisten mielenterveyskysymyksistä?

• Mielestämme tämä asia on kaikkien yhteinen, jo päiväkodissa pitäisi opettaa arkipäiväistä kohtaamista vammaisten ihmisten kanssa. Uutta tietoa tarvitaan, mutta myös olemassa olevia mahdollisuuksia pitäisi hyödyntää ja tuoda paremmin esiin. Tällä hetkellä on esimerkiksi meneillään Reumaliiton Kokemuskoulutuksesta pätevää –hanke, jossa koulutetaan vammaisia tai pitkäaikaissairaita ihmisiä kokemuskouluttajiksi. Kokemuskouluttajat käyvät sosiaali- ja terveysalan oppilaitoksissa pitämässä omaan kokemustietoonsa pohjaavia alustuksia siitä, mitä on elää pitkäaikaisen sairauden tai vamman kanssa. Vastaavia hankkeita tarvittaisiin lisää, Metsäpuron ryhmäkodin osastonhoitaja Outi Raunetvuo-Penttilä jatkaa.
  
• Hoitohenkilökunnan koulutuksen sisältöä olisi myös syytä täsmentää vammaisuuden huomioimisen osalta. Työntekijöiden aktiivisuutta ”vaatia” mielenterveyspalveluja asiakkailleen ja kyseenalaistaa olemassa olevia käytäntöjä korostettiin. Yhteistyössä on voimaa, yksin ei tarvitse yrittää ratkaista kaikkea.

 

Verkkosivustoa kehitetään – saavutettavaa tietoa mielenterveys- ja päihdekysymyksistä tarvitaan

 

Muita esiin nousseita teemoja olivat muun muassa työntekijän ammatillisuuden ja omien asenteiden suhde.

• Keskustelimme siitä, kuinka realistista on ajatella, että työntekijä olisi asenteeton, kuin tyhjä taulu. Omat asenteet on hyvä tiedostaa, vaikka ne olisivatkin ”piilossa”, ASPA:n erityissuunnittelija Vesa Salmi kertoo.
  
• Meillä keskustelussa toivottiin muun muassa liiasta akateemisuudesta luopumista, pyrkimystä sen sijaan luovuuteen ja vuorovaikutukseen. Herkkyys ihmisryhmien kulttuureille ja vertaistuen merkitys nousivat myös esiin, Aivovammaliiton toiminnanjohtaja Sirkku Lindstam sanoo.

Keskustelufoorumin loppukoonnissa nousi esiin tarve luoda verkkosivut, joista saisi esteettömästi tarvitsemaansa tietoa mielenterveys- ja päihdekysymyksistä. Sivuston suunnitteluun ja kehittämiseen toivottaisiin mukaan kokemusasiantuntijoita ja ammattilaisia.

• Olemme suunnitelleet sivuille tämän tyyppisiä uudistuksia: tarkoituksena olisi saada aikaan kattava informatiivinen sivusto, jossa olisi tietoa mielenterveys- ja päihdekysymyksistä sekä palveluista, kertovat Vapa-koordinaattorit Liisa Jokela ja Irene Komu. Sivu-uudistus on työn alla, sivuille tullaan tekemään viittomakielisiä sekä selkomukautettuja osia.
  
• Pyydämmekin kiinnostuneita ottamaan yhteyttä ja tulemaan mukaan talkoisiin - kehittämään verkkosivuja kanssamme.

Lisätietoja kokemuskoulutuksesta:

 

Teksti ja kuvat

Johanna Vakkuri