Vammaistyön hyvät käytännöt näkyville ja käyttöön

Seminaarissa tarkasteltiin vammaisten ihmisten yhdenvertaista oikeutta saada mielenterveys- ja päihdekysymyksiin liittyvää tietoa ja päästä ennaltaehkäisevän toiminnan piiriin. Lisäksi olemassaolevia palveluja tulee kehittää niin, että myös vammaiset ihmiset pääsevät tarpeen vaatiessa hoitoon.

Seminaarin ensimmäinen alustaja, THL:n mielenterveys ja päihdepalvelut –osaston johtaja Jouko Lönnqvist kertoi mielenterveys- ja päihdetyön linjauksista, jotka elävät nyt murroskautta. Kuntien yhteenliittymät ja vastuun siirtäminen edellyttävät muutoksia palvelujärjestelmässä.

Päihteistä puhuminen tulisi normalisoida

Tarja Levo rohkaisi osallistujia ottamaan alkoholinkäytön puheeksi asiakkaiden kanssa. Alkoholikäyttöä kartoittaessaan ja asioita selvitellessään työntekijän työmäärä saattaa hetkellisesti lisääntyä, mutta onnistuneen työurakan tuloksena asiakas voi päästä kuntoutumaan päihderiippuvuudesta.

Pirkko Mahlamäki Vammaisfoorumista nosti esille hoitopaikkojen ja palvelujen saavutettavuuteen liittyvät kysymykset vähemmistöryhmien näkökulmasta. Mahlamäen mielestä fyysisen esteettömyyden lisäksi huomiota pitäisi erityisesti kiinnittää tuen ja tiedon saavutettavuuteen. Työntekijöiden olisi tärkeää saada tietoa erilaisten vammaisryhmien tarpeista. Selkokielistä sekä monikanavaista materiaalia tulisi myös olla saatavilla.

Seminaarin kokemusasiantuntijana oli näkövammainen Ari Suutarla, joka kertoi koskettavasti omasta elämästään kuntoutuneena alkoholistina.

Hyvät käytännöt esiin

Iltapäivällä esiteltiin erilaisia päihde- ja mielenterveystyön käytännön ratkaisuja. Depressiokoulusta ja sen käytöstä näkövammaisten parissa kertoivat diakonissat Terhi Suonsivu ja Tarja Huttunen.

Suunnittelija Outi Raunetvuo kertoi yhteistyöstä, jota tehdään Helsingissä, Metsäpuron asumisyksikössä kehitysvammaisten päihde- ja mielenterveysongelmien ratkomiseksi. Työssä korostuvat muun muassa yksilökeskeisyys, aktiivinen tuki sekä pyrkimys toimintavoiman lisäämiseen sekä asumisyksikön työntekijöiden aktiivinen rooli yhteistyön luomisessa.

• Kehitysvammaisen ihmisen pääseminen julkisen terveydenhuollon päihde- ja mielenterveystyön palveluihin ei ole helppoa, mutta sinnikkäästi asiakkaan puolta pitäen ja yhteistyötä tehden päästään hyviin tuloksiin, kannusti Raunetvuo kuulijoitaan.

THL:n kehittämispäällikkö Airi Partanen haastoi osallistujia osallistumaan Innokylään, joka on sosiaali- ja terveysalan kehittäjien ja toimijoiden yhteinen, kaikille avoin innovaatioyhteisö.

• Tarvitsemme monipuolista tietoa hyvistä käytännöistä. On tärkeää dokumentoida ja kuvata hyviä käytäntöjä ja saada ne jakoon erilaisiin oppimisfoorumeihin, totesi Partanen lopuksi.

Seminaarin järjestivät Sininauhaliiton Vapa tukipalvelut yhdessä Espoon ja Vantaan seurakuntayhtymien diakonityön, Vammaisfoorumin,  Kalliolan päihdetyön ja THL:n kanssa.

Lue lisää seminaarin alustuksista

Kira Enberg