Vertaisarviointi tuo vaikuttamisen lähelle

Asumispalveluiden vertaisarviointien kokemuksista kuultiin marraskuun lopulla Asumispalvelusäätiö ASPAn järjestämässä Asiakkaan äänellä –foorumissa Helsingissä. Vertaisarvioinnissa lähtökohtana on, että todelliset asiantuntijat – asumispalveluja käyttävät ihmiset itse – haastattelevat ja arvioivat millaisia vaikuttamismenetelmiä eri asumisyksikössä on käytössä ja miten ne toimivat. Vertaisarviointeja on tehty lokakuun 2009 loppuun mennessä yhteensä 10 asumisyksikössä eri puolilla Suomea. Näissä asumisyksiköissä asuu yhteensä noin 224 asukasta, joista 62 (28%) otti arvioitsijat vastaan. Haastatelluista ihmisistä liikuntavammaisia oli 41, kehitysvammaisia 12 ja mielenterveyskuntoutujia yhdeksän.

- Haastattelijat ovat vapaaehtoisia asumispalvelujen käyttäjiä, jotka ovat saaneet arviointikoulutuksen. Koulutuksessa kerrotaan arvioinnin periaatteista, kuten vaitiolovelvollisuudesta. Arvioinnin esittelytilaisuuden jälkeen kohteena olevassa asumisyksikössä tehdään arviointihaastattelut halukkaille asukkaille heidän kotonaan. Asukkaiden vastauksista annetaan noin kuukauden päästä palaute asumisyksikköön. Kokonaisuudessaan arviointiprosessi koostuu monesta osasta aina suunnittelusta seurantaan, valottaa projektivastaava Merja Marjamäki.

- Vertaisarvioijana toimiminen on antanut itsevarmuutta ja rohkeutta lisää. Olen saanut tutustua uusiin ihmisiin ja olen tietoisempi asioista, jotka ovat asumispalvelujen käyttäjille tärkeitä ja joihin halutaan vaikuttaa, kertoo vertaisarvioitsija Kai Lehtinen.

Asumispalvelutoiminnassa kiitettävää ja kehitettävää

Vertaisarvioinnin tuloksissa käy ilmi muun muassa se, että suurin osa haastatelluista (81 %) kertoi voivansa itse päättää, miten elää omassa kodissa. Kaikki haastatellut myös kokivat saavansa tehdä itse ne asiat, joihin eivät apua tarvitse. Apuvälineasiat olivat ajan tasalla niillä asukkailla, jotka apuvälineitä tarvitsivat.

Selvästi yli puolet haastatelluista (65 %) koki saavansa tarvittavan avun ja tuen, hieman pienempi määrä (58 %) kertoi myös saavansa apua itselle sopivalla tavalla. Kuitenkin joka toisessa asumisyksikössä oli asukkaita (15 %), jotka eivät kokeneet saavansa riittävästi apua ja avunsaannissa on vaihtelua. Odotusajat tulivat esille lähes kaikkien asumisyksiköiden (8/10) kohdalla. Henkilöstövajeen takia työntekijät joutuvat priorisoimaan töitä ja auttamaan akuutisti apua tarvitsevia ensin, jolloin toiset asiakkaat saattavat joutua odottamaan luvattoman kauan. Haastatelluista joka kolmas mainitsi, että apua pitää odottaa. Yleisössä kommentoitiin odottamisasiaa kysymällä mikä muiden mielestä oli kohtuullinen odotusaika? Kysyjä oli saanut työssään viestejä, että osa asiakkaista sai odottaa palvelua jopa kaksi tuntia. Kohtuullisena odotusaikana pidettiin puolta tuntia.

Yli puolet (65 %) haastatelluista koki, että työntekijät kuuntelevat ja ymmärtävät asukasta. Kuitenkin kahdeksassa asumisyksikössä kuuntelemisen koettiin vaihtelevan. Myös itseä koskevien tietojen ja paperien näkeminen vaihteli. Lähes kaikissa asumisyksiköissä oli asukkaita, jotka kertoivat etteivät olleet saaneet nähdä itseään koskevia tietoja.

Asiakkaalla ei aina ole riittävästi tietoa vaikuttamismahdollisuuksistaan

Kaikissa asumisyksiköissä oli joitakin yhteisiä kokouksia sekä asukkaille että työntekijöille. Haastatellut kertoivat, että sekä asukkaiden että työntekijöiden osallistuminen kokouksiin vaihteli. Lähes kaikki kokivat että kokouksissa voi kertoa oman mielipiteensä.

Vertaisarvioinnissa kysytään viimeisenä erilaisista käytössä olevista vaikuttamismenetelmistä. Kysymykset koskevat palvelusuunnitelmaa, palvelusopimusta, palautelaatikkoa ja yleisesti palautteen antamista ja saamista. Kaikkien näiden kysymysten kohdalla tuli esille epätietoisuutta, aina ei tiedetty esimerkiksi mitä palvelusuunnitelma tarkoitti. Koska epätietoisuutta ilmeni saman asumisyksikön asukkaiden keskuudesssa, näistä asioista vertaisarvioitsijat suosittelevat asumisyksikössä edelleen ja uudelleen tiedotettavan sekä yhdessä keskusteltavan. Keskustelua foorumissa herätti kysymys asukkaan mahdollisuudesta vaikuttaa työntekijöiden valintaan. Sekä tuloksissa että foorumissa tuli yksittäisinä kommentteina toiveita että asukas saisi olla mukana työhaastatteluissa ja saisi sanoa mielipiteensä työntekijävalintoihin.

Kaikkiaan vertaisarviointiin ollaan Merja Marjamäen mukaan suhtauduttu asumisyksiköissä hyvin myös henkilökunnan puolelta. Hän kehotti ottamaan yhteyttä, mikäli vertaisarviointia toivottiin omaan yksikköön tai mikäli oli tiedossa henkilöitä, jotka olisivat kiinnostuneita lähtemään itse vertaisarvioitsijoiksi.

Yhteystiedot

Merja Marjamäki

Projektivastaava

Viljatie 4 A, 00700 Helsinki

GSM: 040 8480909

etunimi.sukunimi(at)aspa.fi

Teksti ja kuva Johanna Vakkuri