Huumeriippuvuudesta toipuminen Nimettömien Narkomaanien toveriseurassa

Tutkimuksen kohteena oleva NA on toveriseura, jonka toiminta perustuu vertaistukeen. Se on voittoa tavoittelematon yhdistys ja väitöstutkimus käsittelee sen toipumisohjelmaa sekä toveriseuran jäseniksi itsensä kokevia entisiä huumeiden käyttäjiä. Tutkimus koostuu episodisesta haastatteluaineistosta ja lomakeaineistosta. Lomakeaineiston keruussa survey-tutkimuksen menetelmiä on käytetty soveltaen.

Tutkimuksessa selvitetään NA:n jäsenten taustoja, päihteidenkäyttöhistoriaa, hoitohistoriaa ja siihen kiinnittymiseen vaikuttaneita tekijöitä sekä tekijöitä, jotka ovat estäneet toveriseuraan liittymistä. Siinä esitetään NA:n kirjallisesta ja suullisesta perinteestä nouseva toipumisen malli, joka on käsitteellistetty NA:n toipumisteoriaksi.

NA:n toipumisteorian voi kuvata kahdella lauseella: 1) On huumeista riippuvaisia addikteja, joilla on addiktiosairaus. 2) NA-elämäntavan avulla toipuminen on mahdollista. Addikti on henkilö, joka ei tule toimeen ilman huumaavia aineita. Toveriseuran toiminnan tavoitteena on addiktin täysraittius, johon päästään 12 askeleen ja 12 perinteen ohjelmaa noudattamalla. Tutkimuksessa addiktiota ja addiktiosairautta kuvataan NA:ssa kerrottavien toipumistarinoiden avulla sekä kuvataan sitä, miten toveriseuran tarjoama elämäntapa tukee huumeriippuvuudesta toipumista ja miten ja minkälaisen NA-elämäntavan toipuvat ovat itselleen omaksuneet.

Tutkimuksen mukaan NA vaikuttaa toipuvien huumeiden käyttäjien elämään monin eri tavoin. Pääasiassa vaikutukset ovat positiivisia. Vertaistukiryhmät ovat paikkoja, joissa addiktit voivat työstää elämänsä ongelmia puhumalla niistä ja kuuntelemalla muiden "stooreja". Toveriseura kokoaa yhteen erilaisia ja eri-ikäisiä ihmisiä. Paitsi ryhmäkokoontumisia, toveriseura tarjoaa myös elämäntapamuutosta ylläpitäviä kummisuhteita. Sekä kummitettavana oleminen että kummina toimiminen vahvistavat toveriseuran antamaa tukea elämän muutoksen suhteen ja osallistujien voimaantumista arkielämässä. Myös pienet palvelutehtävät, joita tehdään kotiryhmissä, kuten kahvinkeitto, motivoivat huumeiden käytöstä toipuvia uudenlaiseen elämäntapaan. Elämä entisiin käyttäjäpiireihin on yleensä katkaistava, että raitistuminen olisi mahdollista.

NA:n toiminnan "tulos" on siitä saatava konkreettinen hyöty. Läpi tutkimuksen toistuu se, miten merkittävää toveriseuran jäsenille on "muistaa, mistä on tullut". Oma NA-kummi ja toiset NA-laiset ja heille tapahtuvat asiat muistuttavat toipuvaa siitä, että nykyinen arkielämä hankaluuksineen on parempaa kuin aikaisempi elämä. Toveriseurasta saa tukea jokapäiväiseen arkeen, mutta NA luo myös myönteistä suhtautumista tähän hetkeen ja tulevaisuuteen, vaikka kaikki asiat eivät olisikaan täydellisesti.