Selkeästi suomeksi

Selkokielen käyttö hyödyttää monia eri ihmisryhmiä

On laskettu, että Suomessa yli 200 000 ihmistä hyötyy selkokielestä. Sen oikeutta on perusteltu eniten tasa-arvolla ja saavutettavuudella. Suomen perustuslakiin on kirjattu, että kaikkia on kohdeltava yhdenvertaisesti. Selkokielen tarpeen syyt voidaan luokitella seuraaviin pääryhmiin: 1) perimän vaikutus, sikiö – ja lapsuusajan kehityshäiriöt 2) sairauden tai ikääntymisen aiheuttamat syyt 3) kieliympäristön vaikutus (esim. kuuluminen kielivähemmistöön) 4) Näiden syiden yhteisvaikutukset.

Entä ketkä hyötyvät selkokielen käytöstä ? Näitä ryhmiä on paljon: esimerkiksi henkilöt, joilla on ongelmia hahmottamisessa, tarkkaavaisuudessa ja keskittymisessä (ADHD, FASD); henkilöt, joilla on kielellisiä vaikeuksia (lukivaikeus, dysfasia); henkilöt, joiden kehitys on viivästynyt (kehitysvammaiset henkilöt ja muut, joilla on laaja-alaisia oppimisvaikeuksia) ja henkilöt, joilla on autismin kirjoon liittyviä oppimisvaikeuksia. Lisäksi ryhmään kuuluvat henkilöt, joilla on aivoverenkierron häiriö (AVH, afasia); muistihäiriöiset (erityisesti dementiaan sairastuneet) ja osa hyvin iäkkäistä henkilöistä; maahanmuuttajat, jotka opettelevat suomea toisena tai vieraana kielenä sekä henkilöt, jotka kuuluvat etniseen tai kielelliseen vähemmistöön; mielenterveyskuntoutujat, syrjäytyneet, ulkosuomalaiset, koululaiset ja suuri yleisö. Selkokielen käyttäjissä on kuitenkin suuria eroja, sillä monesti syntyy tilanne, jossa sama teksti on yhdelle sopiva, toiselle liian yksinkertainen ja kolmannelle liian vaikea. Selkokeskus on kuitenkin sitä mieltä, että usein sama teksti sopii monelle erilaiselle lukijaryhmälle.

Selkokirjoittamisen suosituksia

Kirja sisältää myös kattavat ohjeet selkokielen kirjoittamiseen. Tärkeä pohja selkokielen kirjoittamiselle on hyvä yleiskielen taito. Kirjoittajan täytyy noudattaa yleisiä kirjoitusohjeita ja kielenhuollon suosituksia. Selkokielen kirjoittaminen ei ole ainoastaan tekniikkaa ja ohjeiden noudattamista, vaan kirjoittajan luova panos on tärkeä: selkokieli voi olla rikasta ja sujuvaa. Kun selkokirjoittamista pohditaan tekstin tasolla on hyvä ottaa huomioon seuraavia seikkoja: onko aihe oikein valittu ? Millainen on lukijakunta ja millaisia tietoja lukijalla on aiheesta ennestään? Muokkaatko tekstiä vai kirjoitatko sen uudestaan – vaihdatko tekstilajia, näkökulmaa tai tyyliä ? Myös aiheen rajaaminen, rakenteen loogisuus ja helposti avautuvuus ovat tärkeitä asioita tekstin tehtävän pohtimisen ohella: onko se esimerkiksi informatiivinen vai viihdyttävä. Näin ollen on mietittävä, mikä on lukijan motivaatio tarttua tekstiin. Sanastotasolla on suositeltavaa käyttää jokapäiväisiä, tuttuja sanoja. Erikoiskielten sanoja ja murresanoja tulee välttää. Käsitteelliset, vaikeat sanat ja ilmaisut tekstissä täytyy selittää. Hyvin pitkien sanojen käyttöä tulee välttää. On muistettava, että sanoilla on monia merkityksiä. Kielikuvien ja sanontojen sisällyttämistä tekstiin tulee harkita tarkkaan. Lisäksi tulee olla maltillinen sanojen vaihtelussa sekä isojen lukujen kanssa. Lyhenteiden käyttöä tulee välttää.

Julkaisun ulkoasulla ja taitolla on väliä

Selkojulkaisujen ulkoasun ja kuvituksen pohtiminen on järkevää: julkaisun typografia, taitolliset ratkaisut ja kuvitus vaikuttavat ratkaisevasti sanoman kiinnostavuuteen ja ymmärrettävyyteen: epäonnistunut ulkoasu tuottaa raskaan ja sekavan lukukokemuksen. Julkaisua tehtäessä on huomioitava lukuisia seikkoja, kuten kirjaintyypit, kirjainten koko, riviväli, palstan leveys, tekstin ladonta, kappalejaot, typografian hierarkia, värien käyttö, paperilaatu ja julkaisun koko sekä julkaisun taitto. Julkaisussa käytettävien kuvien tulee olla selkeitä ja informatiivisia.

– Selkokielisen kirjan, lehden, esitteen tai verkkosivuston tunnistamiseksi on käytössä yleinen selkotunnus. Se toimii laadun takeena, ja sen avulla selkojulkaisut on myös helppo löytää. Tunnuksen myöntää Selkokeskuksen selkokirjatyöryhmä. Myös lasten selkokirjoille on oma tunnuksensa.

Selkojulkaisujen määrä tänään

Entä mikä on selkokielen tilanne tällä hetkellä Suomessa ? Selkokielellä on julkaistu niin tieto – kuin kaunokirjallisuutta, kaiken kaikkiaan vuodesta 1983 lähtien jo lähes 250 teosta. Noin puolet kirjoista on tietokirjoja, puolet kaunokirjallisuutta. Selkokielinen tiedonvälitys sisältää Suomessa kolme lehteä, radion selkouutiset sekä erilaisia tiedotusaineistoja. Kehitysvammaisille suunnattu aikakauslehti Leija alkoi ilmestyä vuonna 1983, Selkouutiset ja LL-Bladet 1990. Alun perin ulkosuomalaisille suunnatut radion selkouutiset alkoivat YLE:n Radio Finland – kanavalla vuonna 1992 ja siirtyivät Radio Suomeen 2007. Televisiossa selko-ohjelmia ei vielä ole.