Muuta tekstikokoa Suurenna sivun tekstiäPienennä sivun tekstiä
Etusivu
Uutisia
Irene Komu aloitti Vapa-koordinaattorina
Vapa-verkoston suuntana on päihdetyö kaikille
Humalahakuisuus hajottaa pään
Toteutuvatko vammaisten oikeudet päihdetyössä?
Kunnallisvaalit 2008: Ehdokkaiden näkemyksiä päihdekysymyksistä selvitettiin
Läheisten tukiverkostojen merkitys korostumassa vai unohtumassa?
Asperger ei estä päihdehoitoa
Lisää uutisia...
Mikä ihmeen Vapa?
Etsitkö apua päihde- ja riippuvuusongelmiin?
Vapan mallit
Materiaalit
Vammaisten päihdetyön hyvät käytänteet
Koulutus- ja menovinkkejä
Vapa-vastaavien verkosto
Linkkivinkit
Intranet

Uutisia


Asperger ei estä päihdehoitoa


Projektipäällikkö Mirjami Hagman toimii Autismi- ja aspergerliiton vapa-vastaavana

Projektityöntekijä Jan-Erik Fredrikson

1.10. 08 

 

Kun asiakas, jolla on asperger-oireyhtymä tulee päihdehoitoon, on vuorovaikutukseen kiinnitettävä tavallista enemmän huomiota. Rauhallinen kommunikointi sekä käsitteiden konkreettisuus varmistavat päihdehoidon onnistumisen

 

Asperger on neurokognitiivinen oireyhtymä, jota luonnehtivat sosiaalisen vuorovaikutuksen ja kommunikaation ongelmat. -Peli- ja nettiriippuvuutta tulee paljon vastaan autismin kirjossa, kertoo projektipäällikkö Mirjami Hagman Autismi- ja Aspergerliitosta. - Päihdehoidossa suositellaan yksilöhoitoa. Ryhmätyöskentely vaatii aspergeroireyhtymän tuntemusta. Usein ongelmana on se, että aspergeria ei tutkita, jos

päihdehoito on kesken. Päihdehoito ei etene, jos aspergerpiirteitä ei tunnisteta, jatkaa Hagman.

 

Sisäinen kaaos järjestykseen

 

Aspergeroireyhtymä aiheuttaa toimintarajoitteita joiden syynä on aistiongelmat, kuten aistihavaintojen yli- tai aliherkkyys. Toisten reaktioiden ja tunteiden tunnistaminen voi olla vaikeaa. Oire pohjautuu aivojen neurologisiin muutoksiin.

 

Asperger ei aina merkitse syrjäytymistä. Jotkut saattavat olla hyvin menestyneitä. Taipumus omistautua ja uppoutua yhteen asiaan on aspergerin piirre, josta työelämässä on joissakin tehtävissä hyötyä. Ongelmat alkavat sosiaalisessa kentässä ja rutiinien rikkoutuessa.

 

Hullu, laiska ja saamaton

 

Jan-Mikael Fredriksson koki diagnoosin saamisen helpotuksena. Vasta yläasteella hän oli havainnut toisten tulevan kouluun kavereiden takia, ja että ”sellaista sosiaalista juttua oli menossa”.

 

– Oli kova järkytys huomata, ettei ollut ollenkaan huomannut sosiaalisia tapahtumia ympärilläni. Kaikista omituisimmillani olin ala-asteella, mutten huomannut sitä itse, Fredriksson kertoo.

 

Itsekeskeisyydestä, narsismista ja laiskuudesta huomauteltiin varsinkin yliopisto-opintojen alkaessa. Hyvä muisti ei enää auttanut ennen menestynyttä nuorta miestä, kun lukujärjestys piti hahmotella itse.

 

– On kuin eläisin vieraassa kulttuurissa. Kaikki on ensin käännettävä oman ajattelutavan mukaiseksi.

 

”Kuinka et ymmärrä näin yksinkertaista, maalaisjärjellä tajuttavaa asiaa” oli se yleisin kommentti Fredrikssonin tekemisistä. Diagnoosi oli helpotus, koska Fredriksson oli monta vuotta ihmetellyt mikä itsestään selvissä asioissa on niin vaikeaa.

 

Päihteet lääkkeeksi

 

- Monet juovat normalisoituakseen. Helsingin baareissa näkee monen aspergerpiirteitä omaavan ihmisen käyttävän päihteitä unohtaakseen erilaisuutensa, Fredriksson jatkaa. Kun aspergerin kanssa tulee sinuiksi, on kuin jokin taakka lähtisi pois. Sen jälkeen olen mennyt rohkeammin mukaan sosiaalisiin tilanteisiin.

 

Tutustu myös Autismi- ja aspergerliiton sivuille.

 

 

Annika Treuthardt