Aivovamman kanssa selvitään: kuntoutujan näkökulma

18.3.09
Kokemuskouluttaja Tommi Viitanen jäi raitiovaunun alle kesällä 2000. Mies oli murskana. Aivoruhje, kallonpohjan, selkärangan sekä lantion murtumat, kasvopareesi, kylkiluiden, reisi- ja solisluun murtumat, keuhkoödeema ja maksakontuusio. Viitanen tietää, miten tästä selvitään. Tänä päivänä hän kävelee, puhuu, kouluttaa ja kirjoittaa. Viitanen kertoi kuntoutumisestaan Valtakunnallisella Aivoviikolla Helsingissä Invalidiliiton Käpylän kuntoutuskeskuksessa Synapsiassa.

-Vaikken palaudu koskaan täysin ennalleni, voin vielä elää Leif Wagerin sanoin ”Hävyttömän hienon elämän”, Viitanen kertoi.

Tehokkaalla kuntoutuksella aivovammasta ja kehon murskaantumisesta kuntoutunut mies on kirjoittanut kirjan, ryhtynyt kokemuskouluttajaksi. Kaikkea voi tehdä, vaikka olisikin fyysisesti hidas, vireystaso heilahtelisi ja ruumiinlämpö laskisi. Ärtyvyys ja impulsiivisuus koettelivat kärsivällisyyttä muutenkin pitkällä kuntoutumisajalla.

Viitanen pääsi akuuttisairaalasta kotiin syksyllä. Vammautumisen tuoma muutos oli perheelle liikaa; avioero räsähti 2001. Muutos ei koskenut pelkästään fysiikkaa; myös sosiaalisuus ja neuropsykologiset ongelmat rasittivat lähipiiriä.

Alkuvaikeudet kiristivät pinnaa: ruuanlaitto ei onnistunut, vaatteiden pukeminen ja muut arkiset taidot piti opetella uudestaan. Kirjaimellisesti kartalta putoaminen on melkoinen päivittäinen riesa. Osa ongelmista on opittavissa uudestaan, osan kanssa oli opittava elämään. Vammautumisen aste vaati nuorta miestä jäämään eläkkeelle. 35-vuotiaalle datanomille alkoi toisenlainen elämä.

Jatkokuntoutus, tukihenkilökurssi ja vertaistuki ovat auttaneet elämässä eteenpäin. Kuntoutuksen alkuvaiheessa hän olisi kaivannut enemmän läheisille jaettavaa tietoa aivovammasta. Omakohtaiseen näkökulmaan voi tutustua tuoreessa Viitasen kirjoittamassa kirjassa ”Uusi Jako”, jossa hän kuvaa kuntoutumista koomapotilaasta kohti yhteiskuntakelpoista elämää. Omien sanojensa mukaisesti se on ”tarina miehestä, joka on tehty kumista”.