Invalidiliitto koulutti Suomen ensimmäiset rakennetun ympäristön esteettömyyskartoittajat

28.10.2009

Invalidiliitto on järjestänyt yhteistyössä Metropolia Ammattikorkeakoulun kanssa ensimmäisen esteettömyyskartoittajan peruskurssin Helsingissä.

Koulutetut esteettömyyskartoittajat osaavat tuottaa luotettavaa mittatietoa ympäristön esteettömyydestä. Ensimmäiset rakennetun ympäristön esteettömyyskartoittajat valmistuivat maanantaina 26.10.2009.

Esteettömyyskartoittajan peruskurssi järjestettiin, sillä esteettömyyskartoitusten merkitys korostuu tulevaisuudessa suhteellisen nuoren rakennuskantamme tullessa peruskorjausikään. Rakentamisesta yhä suurempi osa kohdistuu olemassa olevien rakennusten korjaamiseen. Väestömme on lisäksi harmaantumassa nopeasti, jolloin rakennetun ympäristön esteettömyydellä on entistä tärkeämpi rooli ihmisten omatoimisen kotona asumisen mahdollistajana. Rakennuksissa liikkumisen ja toimimisen sujuvuuden parantaminen ja asuntojen esteiden poistaminen on helpointa tehdä juuri peruskorjauksen yhteydessä. Peruskorjausta edeltävien kuntoarvioiden osana tulisi siten aina tehdä myös esteettömyyskartoitus.

Esteettömyyskartoittajien kouluttaminen Metropolia Ammattikorkeakoulun kanssa on osa Invalidiliiton pitkäjänteistä työtä esteettömän yhteiskunnan puolesta. Nyt päättynyt rakennetun ympäristön esteettömyyskartoittajan peruskurssi pohjautuu Invalidiliitossa kehitettyyn ESKEH-kartoitusmenetelmään. Tarve yhtenäiselle ja objektiiviselle esteettömyyden kartoitusmenetelmälle havaittiin Invalidiliiton esteettömyysprojektissa jo vuonna 2006, jolloin Suomessa oli käytössä monia erilaisia esteettömyyskartoituksia ja -kartoituslomakkeita.

Pilottina järjestetty esteettömyyskartoittajien peruskurssi sisälsi lähiopetuspäiviä, viikkotehtäviä sekä opinnäytetyön. Opinnäytetyönä laadittiin mittauksiin ja kartoituksiin pohjautuva esteettömyysraportti.

Kurssille osallistui 27 opiskelijaa eri puolilta Suomea, ja kaikki ovat käyneet kurssin loppuun saakka. Noin puolet kurssilaisista on kertonut ryhtyvänsä tekemään työssään saman tien esteettömyyskartoituksia.

Pitkän aikavälin tavoitteena on, että esimerkiksi ammattikorkeakouluissa eri puolella maatamme voitaisiin opiskella esteettömyyskartoitusta osana

rakennus- ja kiinteistöalan tai sosiaalialan opintoja ja että maahamme saataisiin esteettömyyskartoittajan tutkinto.

Laaja-alainen järjestöjen yhteistyö takaa laajan näkökulman esteettömyyteen

Jo ESKEH-kartoitusmenetelmän kehittämistyössä näkyi vahvasti eri järjestöjen ja asiantuntijoiden yhteistyö. Sen aikana otettiin askel kohti yhteistä esteettömyyttä, jota tarkastellaan laajasti kaikkien käyttäjien näkökulmasta ja joka hyödyttää kaikkia rakennetun ympäristön käyttäjiä.

Perinteisen liikkumisen esteettömyyden lisäksi ESKEH-kartoitusmenetelmä huomioikin mm. aistienvaraisen toiminnan eri tiloissa. Lisäksi projektissa luotuja lomakkeita voi käyttää joustavasti erikokoisissa ja käyttötarkoitukseltaan erilaisissa rakennuksissa tai erilaisten esteettömien reittien ja alueiden kartoittamisessa.